SM XCO Valkeakoski

Niin kävi käsky Suomen Pyöräily Unionin päämajasta: "Kaikki kotimaan MTB-kuskit on ahtaalle pantava. Tapahtukoon tämä Valkeakosken Korkeakankaalla XC-turnajaisissa, joissa mitattakoon fillarireisien kapasiteetti ja ajohanskan herkkyys. Palkittakoon parhaat lippupaidalla luokissaan ja nauttikoot muut muutoin tuskistaan". 

Niinpä minäkin kalenterista kutsun luettuani matkustin toiveikkaana tuonne Pirkanmaan hiihtomekkaan kuntoani mittauttamaan monien muiden kutsun saaneiden seuraksi. Unionin Vouti oli antanut tiukat määreet ProMTB kutsumanimeä tottelevalle turnajaisjärjestäjälle: "Nousua pitää olla, jos kuskit pääsevät jotenkin ylös, niin tulkoot sieltä riittävän vaikeasti myös alas". Niinpä lähes kaikista Suomen maakunnista saapuneet kauniit neidot ja urheat ritarit kuituisilla ratsuillaan joutuivatkin hurjaan XCO-mankeliin, joka haastoi sinne ratsunsa kerran usuttaneen kuskin niin teknisesti kuin fyysisestikin. 

IMG_9508
Kuva: Iiro Sairanen
IMG_9507
Kuva: Iiro Sairanen

Oma turnajaislippu oli vetämässä miesten ELITE-lähdössä, jossa oli tarjolla sitä maailman hienointa lippupaitaa ja kiilaksi vähintään puolivaltakuntaa. Heti ensimmäisestä polkaisusta lähtien oli selvää, että nuori ritari Sasu Halme haluaa kirkastaa edellisen kesän turnajaispronssin kultaiseksi ja menestymään näissä turnajisissa tottununut erikoispyörienpöydänritari Jukka Vastaranta ei ole valmis antamaan muille mitään ilmaiseksi. Tämä kaksikko irtaantui lähes välittömästi muista haastajista jättäen jälkeensä
vain maitohapontuoksuisen pölypilven ja pronssista lähkähdyksen partaalla taistelevan kolmikon. 

IMG_9473
Kuva: Markku Peltonen 

Tuossa kolmikossa etenivät harvassa avojonossa Vuokatin Crocodile Dundee, Lehti Sakke ja Visurin Samuli. Rajusta alkuvauhdista huolimatta pysyin Saken ja Samulin edellä kuin ihmeen kaupalla. Pari ekaa looppia meni henkeä tasaillessa, eikä hapensaanti meinannut kääntyä millään velkaisesta saamapuolelle. Kolmannella kiepillä homma alkoi toimimaan taas paremmin ja ero taakse lähti kasvamaan vähän turvallisemmaksi. Kun kärkisijat etenivät aivan omaa vauhtiaan, niin loppujen kieppien homma oli vain varmistella ronssia ja jättää enin nautiskelu laskuosuuksilta johonkin toiseen päivään. Ajon pitäminen kasassa kisan loppuun onnistui juurikin ronssin arvoisesti, joten sunnuntain maakuntamatkalle sai lähteä malmit kaulassa. 

IMG_9475
Kuva: Tarja Kivirinta

IMG_9472
Kuva: Tarja Kivirinta

IMG_9509
Kuva: Veikko Halme

Hyvä ajohan se kaikkiaan sattui tuonne XC-turnajisiin. Oma paras tuli puristettua reidestä ulos ja pyöräkin pysyi hanskassa mukavasti. Kärki menee omaa vauhtiaan mutta kansallisen ritarikaartin mukana pysyy kohtuullisesti. XCO:ta vois ajaa vähän useamminkin, kuin pari starttia kaudessa, mutta aina ei jaksa Nälkämaasta lähteä yli 1000km maakuntamatkalle yhden cupin kisan vuoksi. Toki matkailu avartaa ja Suomen urheilupitäjien bongailu virkistää pidempääkin siirtymää kummasti. Vai mitäpä tuumaatta esim. sunnuntain reitistä, joka päättyi poikkeuksellisesti omille synnyinseuduille..  Valkeakoski (Veikko Hakulinen, usiampi Kallio) – Tampere (Ilves, Tappara, KooVee, Niemi, Järvenpää(t), Vastaranta) – Virrat (Jutta Superdieetti) – Kuortane (urheilulukio, eliittikisat) – Vimpeli (Veto) – Veteli (Taipaleet, Lassila) – Kokkola (Sundstedt) – Kalajoki (Kurikkala, Jokinen, Joki-Erkkilä) – Pyhäjoki (Toppari – Karjaluoto).. Varmaan jäi moni kova meritoitunut urheilija reitiltäni mainitsematta, mutta nuo nousivat ensimmäisenä mieleen kun kömmyytti kohti Pohjois-Pohjanmaata. Kaikkea sitä joutaa miettimään reissuillaan kun ei ole autoradiota häiritsemässä ajatuksia. Seuraava kisa on Syöte MTB ja kyllähän sillekin matkalle muutama kainuulainen urheilupitäjä sattuu. 🙂 

Koo


Meranti Team Sportia Crocsport